Outoja tällä viikolla tapahtuneita asioita

- Olen telonut jalkani yöllä. Siis yöllä. Oikea jalkapöytä oli kipeä, kun heräsin tiistai-aamuna, ja on särkenyt siitä lähtien. Koska mulla on kuitenkin tinkimätön rutiini ja rautainen itsekuri, jota ei pienet vammat säväytä, olin silti eilen Pilates-tunnilla tiitin salilla.

- Digiboksin palautuminen kuoleman rajamailta uusilla ohjelmapäivityksillä varustettuna on saanut myös kutomisharrastukseni taas liikkeelle. Siinä määrin, että kummassakin etusormessa on puikkokuluma (watch out Lönnrot, tämä uudissana rokkaa).

- Hamsterigeenini on taas kerran aktivoitunut ja olen ostanut yhteensä n. litran shampoota ja saman verran hoitoainetta. Keskimääräisellä kulutuksella arvioituna ne kestävät noin vuoden. Tosin tässä ajassa ostan keskimäärin 10 uutta pulloa.

- Olen epätoivoisessa yrityksessäni säästää kännykän akkua (ja minimoida aivoja tuhoava säteily yöaikaan) sulkenut puhelimen yöksi. Keskimäärin puhelin on tällöin avattu klo 13 iltapäivällä.

Jalkani saa tänään vapaapäivän, mutta koska huominen on vapaapäivä töistä, se on myös liikuntapäivä jalalle. Tai lähden Ideaparkiin ostamaan shampoota.

Still getting fit

Getting fit -projekti etenee, ja tänään vuorossa oli tuttu ja turvallinen muokkausjumppa.

Muutama sananen saamiini vinkkeihin ja kommentteihin liittyen (kiitos niistä).

Koska projekti ei sinällään ole pelkästään projektiprojekti vaan toivottavasti jää ns. päälle elämänmuutosmielessä, kaikkein tehokkaimpien liikuntamuotojen lisäksi hakusessa ja tunnustelussa on joukko lajeja, joita voisin kuvitella harrastavani myös jatkossa 3-4 krt/vk. Esim. viime lauantaina vuorossa oli aamulenkkeily aikaisin kukonlaulun aikaan, jopa ennen aamupalaa (joka on perinteisesti tärkein ateriani päivän aikana). Ei muuta kun michelin-asu päälle (alan kylmettyä heti jos lämpötila laskee +22C alapuolelle), mp3 korviin ja baanalle. Aamuliikunta ei tunnu olevan minua varten, mutta toisaalta olo oli kovin pirteä ja aktiivinen heti aamusta (mikä olisi työpäivänä jees, vapaalla saisi vapaasti laiskotella). Ehkäpä kokeilen toistekin.

Mittanauha, vaaka ja muut fyysisten dimensioiden mittaukseen käytettävät laitteet lienevät paras indikaattori siitä, onko muutosta tapahtunut. Ja näitä toki käytetään hyväksi. Itseni tuntien, jos alan mittaamaan, teen sitä lähes non-stop, enkä malta odottaa tuloksia, joten viralliset mittaushulabaloot järjestetään kerran kuussa joka kuukauden 1. päivänä (+/-päivä). On a foot note: myös virallinen kilon paino menettää mysteerisesti painoaan, joten vauhtia on parannettava entisestään. Lisäksi, kuten jo kerroin, liityin asian tiimoilta ryhmäkarkeloihin, joiden virallinen aloitus on maaliskuussa. Ensi viikolla käyn verikokeissa ja alkumittauksissa, ja kolesterolia & mitä lie arvoja seurataan myös.

Epäilen, etteivät edes lääketieteellisten kehityshankkeiden koe-eläimet (a.k.a. köyhät amerikkalaisopiskelijat) ole yhtä tarkassa seurannassa.

Ja päivän iloisin uutinen: boksi tuli kotiin.

Suihketta kainaloon

Mari meni ja haastoi kertomaan jokapäiväisistäni maailmantuhoamisrutiineistani, a.k.a. suihkeista. Koska olen liian laiska irroittamaan kameraa jalustastaan, linkkailen täydellisiin nettikuviin (sen sijaan siis, että käyttäisin täydellisiä itse otettuja kuvia).

Hajuvesiä omistan ihan liikaa, ja tällä hetkellä eniten käytössä on DKNY:n Women-tuoksu, joka aluksi tosin tuoksahti mielestäni aivan liian myskiselle omalla ihollani. Mikä lie geeni vallalla, mutta olen monet parfyymit jättänyt kauppaan (tai lentokentän tax freehen), koska niiden tuoksu omalla iholla on ollut liian butch.

Tuleeko kellään muulla tuoksuista voimakkaita mielleyhtymiä tiettyyn aikaan tai paikkaan, jossa ko. tuoksua on käyttänyt? Esimerkkejä:

- Tommy Girl - ensimmäiset opiskeluvuodet cursioineen, yli-innokkaine teekkaripoikineen ja hikisten haalarien kanssa remuamisretkineen. Those were the days.

- Laura by Laura Biagotti - eräs entinen työpaikkani, Excel-viidakkoa ja ylipitkiä päiviä

- ck Be - luminen talvimyräkkäpäivä. Kaninkarvareunuksellinen toppatakin huppu päässä ja silmät sirrillään ulkona lumen keskellä. No ei sentään oikeaa kania.

Miesten tuoksuista nyt puhumattakaan :) Eräs parhaista vastakkaisen sukupuolen tuoksuehostustuotteista on eräs Jean-Paul Gaultierin hajuvesi. Siinä on töpinätöppöskemikaalit kohdallaan ainakin omaan hajuaistiin nähden.

Mutta takaisin asiaan.

Lisäksi törkkäsen hiuksiin monesti Tigin Spoil Me -defrizzer suihketta, joka tuoksuu tigimäisen ihanalle ja silottaa puoliafroani kiireisinä aamuina. Olen täysin addiktoitunut Tigin tuotteisiin, ja lähes kaikki shampooni, hoitoaineeni ja hiustenmuotoilutuotteeni ovat Tigiä.

Niin, ja kainaloon en laita suihketta vaan ihan perinteistä palloa.

(Bonuskysymys: missä kaupungissa sijaitsee kaupunginosa nimeltä Pallo? Kuriositeettinä mainittakoon, että olen asunut Pallossa lähes kaksi vuotta. Pallo!)

Tuoksu. Ja toinen. Tigi.

Kevään ykkösprojektini

Viimeiset 3+ viikkoa olen noudattanut tiukkaa, voisi jopa sanoa jyrkkää, rutiinia.

Ma: Muokkaus-ysäri-sivuviereen-v-askel-lihaskunto-aerobic tai circuit-tunti
Ke. Pilates-tunti
Pe: Salitreeni tai combat-tunti
Su: Circuit-tunti

Lisäksi olen vahtinut jokaista suupalaani, ja voin luottamuksella kertoa, että muutos entiseen ruokavalioon on irtokarkkiaddiktoituneelle iltanapostelijalle ollut valtaisa.

Olen myös ottanut käyttöön vanhan kunnon julkinen nöyryytys -taktiikan, ja kertonut käytännössä kaikille kavereille ja hehkuttanut myös töissä uutta terveellistä elämäntapaani. Liityin myös ryhmään (vaikka en mikään ryhmäihminen olekaan), jossa ahdistetaan, kannustetaan ja motivoidaan ihmisiä kohottamaan kuntoaan ja parantamaan elämäntapojaan, ja kalenterini täyttyi tämän jälkeen erittäin tehokkaasti kaiken maailman lääkärin ja ravintoterapeutin luennoista, terveydenhoitajavisiiteistä ja motivaatiopuheista. Ei jää ainakaan yrityksestä tai panostuksesta kiinni tämä homma. Valitettavasti en ole juurikaan eroa huomannut viimeisten viikkojen lähes ylimaailmallisesta panostuksesta huolimatta. Kolme viikkoa on toki lyhyt aika elämän mullistavalle muutokselle, mutta kyllähän jotain pitäisi jo tapahtua - eikö?

Eräs saamani neuvo on se, että liikuntaharrastukseni tapahtuu tällä hetkellä liian kovalla sykealueella, jolloin perusrasvanpoltto jää tapahtumatta. Toki kestävyyden ja lihaskunnon parantuminen on to-do-listalla myös, mutta ennen habojen, pohkeiden ja muiden muskuloiden esiinpullistumista täytyisi päälikerrosta hieman trimmata.

Järjestetäänpäs kilpailu (tai niin kuin yleensä naputtelen, kilapilu): parhaat neuvot, motivaatiopläjäykset ja vinkkilinkkipinkitykset palkitaan positiivissävytteisin verbaaliakrobatiaviestein. Kaikkiahan kiinnostaa yksi painostaan ja liikuntaharrastuksestaan urputtava bloggaaja lisää. In a blog near you.

Kuva.

Tyhjä ruutu

Digiboksini sai hetkellisen mielenhäiriön parisen viikkoa sitten. Oireet alkoivat boksin näytön sekoamisella, jatkuivat kanavahaun ja kellon hidastumisella ja päättyivät siihen, ettei boksi enää nauhoittanut mitään ollessaan kiinni tai mennyt ajastuksella kiinni, jos avasin sen nauhoittamaan. Tämä kaikki siis laitteelta, jonka ostin vajaat 12 kk sitten, ja jonka pitäisi pystyä nauhoittamaan jopa 2 kanavaa samanaikaisesti kun kanavasurffaan loppuja 10 kanavaa löytämättä mitään katsottavaa.

Vein siis masiinan korjattavaksi.

Kodinkoneliikkeen setä ehdotti, että veisin boksin itse jossain Pirkkahallin lähestöllä sijaitsevaan korjauskeskukseen asti, jolloin korjaaminen tapahtuisi huomattavasti nopeammin. Hpmp. Kostona omasta laiskuudestani elän siis vielä seuraavat 2-3 viikkoa boksitonta elämää.

Kaikkea hyödyllistä ehtiikin tehdä ilman olohuoneen nurkassa surisevaa sähkösyöppöä. Esim. lukea kirjoja, kuunnella musiikkia, käydä harrastamassa liikuntaa tai tehdä ruokaa. Täysin tarpeettomia ja hyödyttömiä asioita siis tyystin. Tai aloittaa 2 uutta käsityötä ja jopa saada yhden edellisen valmiiksi. Tai ottaa pitkiä tirsoja, mikä kuulostaa jo lupaavammalta. Tai stalkkailla lempisarjojensa näyttelijöitä youtubessa, soitella kavereille ja juoruilla puhelimessa muista kavereista. Tai surffailla nettikaupoissa.

Viime päivien ohjelmatarjonta on näyttänyt päivä päivältä paremmalta. Miten selvisinkään viikonlopusta näkemättä Kolmosen perjantai-illan huippujännäriä Alien vs. Predator? Tai Ylen dokumenttia Brasilian sademetsässä paikallisten lannevaateinkkarien kanssa elävästä brittiupseerista? Puhumattakaan Nelosen sunnuntaisista Frazier-maratooneista. Argh.

Ei jumalauta, neuleblogiko tästä tulikin?

Seuraava puikoilta löytyvä ilmestys kurkkii jo digikameran lähiruudussa... Mutta odotetaanpa vielä kunnes valmistuu (missä voi kestää n. 2 pv-2 vuotta).

It´s my life

Silvaran blogista pöllin oheisen. Hauska, ja muutama asia täytyy ehdottomasti toteuttaa lähivuosina.

Bold the ones you've done:

1. Bought everyone in the bar a drink - kerran oltiin kaverin kanssa kahdestaan yhdessä pystyynkuolleessa mestassa (taidettiin olla hieman pystyynkuolleita itsekin sillä hetkellä ;)

2. Swam with dolphins
3. Climbed a mountain
4. Taken a Ferrari for a test drive

5. Been inside the Great Pyramid - lasken faaraoiden hautakammioiden visiitit/ryöskelyaikeet in the Valley of the Kings samaan sarjaan

6. Held a tarantula
7. Taken a candlelit bath with someone
8. Said "I love you" and meant it
9. Hugged a tree
10. Bungee jumped - ei jumankekka ikinä
11. Visited Paris
12. Watched a lightning storm at sea - Ruotsinlaiva lasketaan, jess!
13. Stayed up all night long and saw the sun rise
14. Seen the Northern Lights
15. Gone to a huge sports game
16. Walked the stairs to the top of the leaning Tower of Pisa
17. Grown and eaten your own vegetables
18. Touched an iceberg - hmmm, ilmeisesti tässä puhutaan oikeista jääkarhu-jäävuorista á là Titanic, jolloin vastaus on nöy
19. Slept under the stars
20. Changed a baby's diaper

21. Taken a trip in a hot air balloon - hitto, tämä on ollut suunnitelmissa jo monena vuotena, mutta koska kyytejä menee harvemmin kuin paikallisbusseja, jäänyt vielä toteuttamatta.

22. Watched a meteor shower - TV counts?

23. Gotten drunk on champagne - äkkisältään ei tule mieleen alkoholiryhmää, jota juomalla en olisi kyseistä toimintoa tehnyt

24. Given more than you can afford to charity
25. Looked up at the night sky through a telescope - voihan Ursa

26. Had an uncontrollable giggling fit at the worst possible moment - Töissä palavereissa, ulkomailla vieraiden kanssa ruokapöydässä, yliopistossa luennolla, you name it

27. Had a food fight - on niitä heitelty
28. Bet on a winning horse
29. Asked out a stranger
30. Had a snowball fight
31. Screamed as loudly as you possibly can
32. Held a lamb - mitä ihmettä? Lamb Huggers Anonymous?
33. Seen a total eclipse
34. Ridden a roller coaster

35. Hit a home run - ala-asteella näin kävi melkein aina kun onnistui osumaan palloon, koska kukaan ei jaksanut juosta pallon perässä tai ottaa koppia

36. Danced like a fool and didn't care who was looking - ks. kohta 23.

37. Adopted an accent for an entire day

38. Actually felt happy about your life, even for just a moment

39. Had two hard drives for your computer

40. Visited all 50 states (USA)

41. Taken care of someone who was drunk - voi näitäkin muistoja :)

42. Had amazing friends - :)

43. Danced with a stranger in a foreign country - ks. kohta 23.

44. Watched whales

45. Stolen a sign - ja saanut lahjaksi varastetun liikennemerkin (+1 extrapiste?)

46. Backpacked in Europe

47. Taken a road-trip

48. Gone rock climbing

49. Taken a midnight walk on the beach

50. Gone sky diving

51. Visited Ireland - not yet!

52. Been heartbroken longer than you were actually in love

53. In a restaurant, sat at a stranger's table and had a meal with them

54. Visited Japan - tämä oli suunnitelmissa, kunnes menimme kaverien kanssa käymään Tampereella autenttisessa japanilaisessa ravintolassa nimeltä Maruseki. Ruoat eivät sopineet makuaistilleni ollenkaan ja olin 2 päivää semiripulissa. Tai sitten pitäisi juuri tämän takia lähteä?

55. Milked a cow

56. Alphabetized your CDs

57. Pretended to be a superhero - on numerous occasions. Olen myös pukeutunut supersankariksi usemmin kuin kerran (+1?).

58. Sung karaoke

59. Lounged around in bed all day

60. Played touch football - hä?

61. Gone scuba diving

62. Kissed in the rain

63. Played in the mud

64. Played in the rain

65. Gone to a drive-in theatre

66. Visited the Great Wall of China

67. Started a business

68. Fallen in love and not had your heart broken

69. Toured ancient sites

70. Taken a martial arts class - voi vitalis olin mustelmilla

71. Played D&D for more than 6 hours straight

72. Gotten married

73. Been in a movie

74. Crashed a party

75. Gotten divorced

76. Gone without food for 5 days

77. Made cookies from scratch

78. Won first prize in a costume contest

79. Ridden a gondola in Venice

80. Gotten a tattoo

81. Rafted the Snake River

82. Been on a television news program as an "expert"

83. Gotten flowers for no reason

84. Performed on stage - karaoke lasketaan! Niih ja ne ala-asteen jeesus-näytelmät.

85. Been to Las Vegas

86. Recorded music

87. Eaten shark

88. Kissed on the first date

89. Gone to Thailand - Thaimaa, tuo Kanariansaaret 2

90. Bought a house - 3 asuntoa lasketaan tähän

91. Been in a combat zone

92. Buried one/both of your parents

93. Been on a cruise ship

94. Spoken more than one language fluently

95. Performed in Rocky Horror

96. Raised children

97. Followed your favorite band/singer on tour

98. Passed out cold

99. Taken an exotic bicycle tour in a foreign country

100. Picked up and moved to another city to just start over

101. Walked the Golden Gate Bridge

102. Sang loudly in the car, and didn't stop when you knew someone was looking

103. Had plastic surgery

104. Survived an accident that you shouldn't have survived

105. Wrote articles for a large publication

106. Lost over 100 pounds - Varmaan vuosien varrella yhteensä kyllä joo

107. Held someone while they were having a flashback - mitä hemmettiä?

108. Piloted an airplane

109. Touched a stingray

110. Broken someone's heart

111. Helped an animal give birth

112. Won money on a TV game show

113. Broken a bone

114. Gone on a photo safari

115. Had a facial part pierced other than your ears

116. Fired a rifle, shotgun, or pistol

117. Eaten mushrooms that were gathered in the wild

118. Ridden a horse

119. Had major surgery - lonkanavaus, jonka jälkeen kahteen viikkoon ei kävelty, laskettaneen

120. Had a snake as a pet

121. Hiked to the bottom of the Grand Canyon

122. Slept for 30 hours in a 48 hour period

123. Visited more foreign countries than U.S. States

124. Visited all 7 continents

125. Taken a canoe trip that lasted more than 2 days - tämäkin on ollut to-do-listalla jonkin aikaa

126. Eaten kangaroo meat - Oh shit, pakko tunnustaa (no doubt kettutytöt kahlitsevat itsensä blogiini)

127. Eaten sushi

128. Had your picture in the newspaper

129. Changed someone's mind about something you care deeply about - argumentointi kunniaan!

130. Gone back to school

131. Parasailed

132. Touched a cockroach - hyyyyiiiii

133. Eaten fried green tomatoes

134. Read The Iliad and The Odyssey

135. Selected one "important" author who you missed in school, and read

136. Killed and prepared an animal for eating

137. Skipped all your school reunions - ei ole vielä yhtään osunut kohdalle, joten teknisesti ottaen kyllä

138. Communicated with someone without sharing a common spoken language

139. Been elected to public office

140. Written your own computer language

141. Thought to yourself that you're living your dream

142. Had to put someone you love into hospice care

143. Built your own PC from parts

144. Sold your own artwork to someone who didn't know you

145. Had a booth at a street fair

146. Dyed your hair

147. Been a DJ

148. Shaved your head

149. Caused a car accident - öhöm, ei tästä sen enempää

150. Saved someone's life

Yleensä 75/150 blodausta, jos en väärin laskenut (+ pari extrapointtia). Propsit monipuolisesta aiheista, miinuspropsit jenkkiasenteesta (kyllä, visiitti kaikissa 50 osavaltiossa on elämän saavutus).

Haastan kaikki, joiden etunimessä on s-kirjain sekä ne, joiden kotoa löytyy ainakin yksi postimerkki.

Epätodellista

Kertokaapa mulle, millä logiikalla naimisiinmeno on jonkun mielestä suurempi sitoutuminen kuin yhteen muuttaminen tai jälkikasvun hankinta? Eikös parisuhteessa eläminen ja yhdessäolo konkretisoidu juurikin silloin, kun hynttyyt laitetaan yhteen ja sähkölaskut alkavat tippumaan samasta postilaatikosta? Ja eikös parisuhteessa nyt yleensä (ihan alkuvaiheiden jälkeen) olla tosissaan, eikä vain päivä tai viikko kerrallaan, joten sitoutuminen on aikaslailla itsestäänselvyys?

En millään ymmärrä pareja, jotka asuvat ja ovat olleet yhdessä vuosikausia, mutta eivät tiedä, ovatko "valmiita" naimisiin. Muuttuuko parisuhde ja sen vaatimukset sormusten myötä? Tuleeko elämästä sitten vakavampaa ja aikuisempaa? Voin ihan pikkuvinkkinä kertoa, että avoliitosta eroaminen ja yhteisten lusikoiden jakaminen on paljon hankalampaa ja raastavampaa kuin avioliitosta, jos on tehty avioehto - tai vaikka ei olisikaan, niin jaolle on selkeät pelisäännöt ja prosessit.

Ja sitten kun tehdään lapsia, niin edelleenkin naimisiinmeno voi olla liian "iso askel". Voi härregyyd. Lapset ne vasta parin yhdessä pitävät arkkuun ja graniittipaasiin asti, ei edelleenkään se metallinen rinkula sormessa.

Onko se se avioliiton yhteiskunnallisesti tunnustettu asema, joka jänskättää? Vai aviomieheen ja -vaimoon liittyvät yleiset mielikuvat ja odotukset? Miksi muuttaa yhteen ja tehdä lapsia, jos ei olla niin "varmoja", ettei voida mennä naimisiin? En tarkoita tässä heitä, jotka muuten päättävät olla menemättä naimisiin, vaan näitä jahkailijoita, jotka pelkäävät "itsenäisyytensä" tai "oman elämänsä menettämistä" ym bullshittiä. Mitään sukupuolta suoraan mainitsematta.

Tuttavan mies perui häät kuukausi etukäteen, koska 6 vuoden yhteiselon ja -asumisen jälkeen pelkää menettävänsä itsenäisyytensä eikä ole varma, haluaako sittenkään sitoutua avioliittoon. Ei jumalauta.

Konkreettisia aikaansaannoksia

Mulla on paha taipumus innostua jostain, tehdä/syödä/puhua siitä non-stop muutama kuukausi, kunnes innostus lopahtaa ja kyseinen toiminto jää pöytälaatikkoon odottamaan. Viime vuoden marraskuussa innostuin tekemään käsitöitä, mitä en ollut pariin vuoteen tehnyt lainkaan. Viimeisen 2,5 kuukauden aikana puikoilta ja virkkuukoukuilta on kimmonnut mm. 2 laukkua, 3 paria tumppuja, 2 kaulaliinaa/huivia, 1 pipo sekä kynsikkäät.

Käsillätekemisen pakkomielle toimii myös loistavana sisäisenä motivaattorina ("kun käyt jumpassa/syöt aamupuurosi/siivoat/saat tämän Excelin valmiiksi, pääset illalla kutomaan sitä huivia"). Toivoa sopii, että kimmoke pysyy kimmoisana vielä hetken, koska varovaisen laskutoimituksen mukaan olen ostanut samana aikana n. 45 kerää lankaa sekä 7 käsityölehteä.

Oheisen laukun malli löytyi yhdestä näistä lehdistä. Siinä se oli koristeltu puhekuplamaisella huhuu-huopapalasella ja virkattu sinisestä langasta, mutta koska olen näin ällistyttävän luova ja poikkitaiteellinen, otin käyttöön vihreän Mambo-langan, punoin mukaan pienen nauhan & tein tupsun. Muumimukit mukana hahmottamassa laukun kokoa. Tein samasta langasta myös lapaset (kuvaan kun löydän ne), sekä vihreänä että punaisena, ja punaisen kaveriksi kudoin lämpimän kaulaliinan, mikä johti taas... And so it goes.

Eläimiä ja hyönteisiä

Parhaita kirjoja ovat ne, jotka laittavat korvien väliset rattaat eri asentoihin pitkäksi aikaa.

Ensimmäisiä sellaisia oli yläasteella koulussa pakkoväenvängällä luettu George Orwellin Animal Farm (Eläinten vallankumous). Muistan vieläkin olleeni ällistyneen vaikuttunut siitä, miten vaivattoman lapsenomaisella kerronnalla Yrjö sai faabelissaan kommunismin perusperiaatteet ja puutteet havainnollistettua jopa teiniangstiselle ulkonäköpaineiselle yläaste-Loviisalle. Kun maatilalla vallan ottaneet siat (todelliset, eivät vertauskuvalliset) lähettivät ahkeran ja uskollisen hevosparan teuraaksi tienatakseen muutaman lantin, sydämeni itki verta. Ja jos et ole kirjaa lukenut, tunnistat ehkä kuitenkin lentävän lauseen: "Kaikki ovat tasa-arvoisia - mutta jotkut ovat enemmän tasa-arvoisia kuin toiset". How very true.

Toinen moinen elämys syntyi vuosia myöhemmin opiskeluaikana, kun luin Ilkka Remeksen esikoisteoksen nimeltä Pääkallokehrääjä. Kirja on kuvaus Nyky-Suomesta aikajanalla, jossa Neuvostoliitto miehitti maamme Jatkosodan päätteksi ja päädyimme USSR:n ikeen alle samanmoiseksi vasallivaltioksi kuin (muut) Itä-Blokin maat. Tässä todellisuudessa seurataan suomalaisia miehiä, joiden uhkarohkeana suunnitelmana on Suomen itsenäisyyden palauttaminen ja Neuvostojohtajien syrjäyttäminen. Kuvaus on melkeinpä kiusallisen todenmukaista, ja kirja tempaa mukaansa heti alusta alkaen. Juoni on tuttua kiemurtelevaa ja monisyistä Remestä. Kylmät veret hiipivät selkärangassa tätä melkeinpä tieteiskirjanomaista teosta ahmiessani. Kiitokset taas kerran isovanhemmille ja heidän sukupolvelleen.

Kummaltakin kirjailijalta olen lukenut myös muita teoksia, Orwellilta 1984:n ja Remekseltä nuorten kirjoja lukuun ottamatta kaiken, mutta nämä kaksi vakuuttivat eniten.

Testiloviisa suosittelee.

Sisäinen sielunelämäni?

Oho, onpas yllättävää, että postaus koskee scifiä. Enhän olekaan ko aihetta käsitellyt kuin ihan muutamaan kertaan. Mutta aloitetaanpa alusta.

Syitä, miksi englanninkielisten scifinovellien lukeminen ei välttämättä ole paras idea sängyssä ennen nukkumaanmenoa.

Heräät aamuyöstä uneen, jossa olet ainoa omilla aivoilla ajatteleva ihminen koko planeetalla, ja yrität selvitä planeetan raunioissa alieneiden valtaan joutuneiden lajitovereidesi jahdatessa sinua mantereelta toiselle (Best New SF 21).

Tai elät humanoidivalloittajien tavoittamattomissa osana pientä ihmisyhteisöä hylätyssä kerrostalossa, kunnes humanoidikiduttajat tulevat kerran rappukäytävääsi, tiputat astian lattialle juuri kun he kulkevat ovesi ohi, saat keittiössä turpaasi ja mietit koko ajan, miten estät heitä löytämästä olohuoneen sohvan takana piileskelevää pikkulasta. Kunnes heräät kylmänä hiestä keskellä lakana-, peitto- ja tyynykasaa kuuntelemaan, onko rappukäytävässä joku (the Mammoth Book of Extreme Science Fiction).

Eikö kaikilla hyvillä additioilla ole sivuvaikutuksia?

(Edit: blogin kello on nyt väärässä eikä ajastettujen postausten lähetys toimi. Kummatkin postaukset ja kommentit tulevat ihan millä aikaleimalla sattuu... Jospa bloggeri meni sekaisin kahdesta blogista? ;) Täytyy koittaa säätää.)

Here we go again

Olen uhkaillut, kiristänyt ja lahjonut itseäni toisessa blogissani jo pitkään, ja nyt olen lopulta siirtynyt sanoista tekoihin. Wooa me.

Epäammattimaisten kommenttien lisäksi tulette siis jatkossa törmäämään myös rääväsuisempaan puoliskooni tässä blogistanian virtuaalinurkkauksessa, jossa jakelen täysin häpeilemättä täydellisiä mielipiteitäni ja ylianalysoitua ajatusvirtaa aiheesta kuin aiheesta aina kun siltä tuntuu.

Juhlistaakseni tätä maailmoja mullistavaa tapahtumaa linkkasin mukaan lempparijulisteeni nettikaupasta. Tämän ostaisin kehystettynä, jos mulla olisi 170 € ylimääräistä. Ja timpuri-poraaja-yleismies, joka sommittelisi ja nostaisi sen seinälle. In the mean while, tyydymme ihailemaan tätä kaukaa.

Welcome.