sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Sunnuntai

6.15 Ensimmäinen havahtuminen - varikkokäynti ja aina yhtä mieltäylentävä "unohdinpa sitten illalla pessyt pyykit koneeseen" -huomio. Uni ei tule uudelleen kuitenkaan, joten kone päälle ja lehden lukuun.
8.00 Aamulenkille. MP3:ssa taas Spice Girlsin greatest hitsejä, Take Thatia, mutta myös Pussycat Dollsia, Suurlähettiläitä ja Justin Timberlakea. Mekaanista lenkkeilyä n. tunti.
9.15 Majoittautuminen telkkarin eteen katsomaan nauhottetuja Madventures-, Bones- ja Late Lammas -jaksoja.
10.00 Päivät ekat tirsat sohvalla.
11.15 Herääminen sohvalta kuolleen käden päällä ja telkkari yhä auki. Pieni välipala ennen jumppaa.
11.50 Lähtö pumppitunnille
14.00 Pumppitunnin ja suihkun jälkeen liikahtaminen kaupungille
14.15 Hätäapusämpylä Sokoksen yläkerrassa
16.00 Yhtä puseroa, lehteä, alusvaatekasaa ja vessapaperia rikkaampana takaisin kotiin
16.15 Jumppavaatteet koneeseen
16.20 Päivän toiset tirsat ulkona auringon lämmittämällä badenbadenilla välipalan jälkeen
17.10 Työsähköpostien pläräilyä - maanantaina minuuttiaikataulu käynnistyy klo 9-> ja jatkuu koko päivän, parhaimmillaan 2 palaveria päällekkäin
19.10 Lenkki2 - uutta musiikkia ladattu masiinaan mukaan. Päivän liikuntasaldo siis yht. 2h lenkkeilyä, 1 h pumpissa ja 20 min alkulämppärit = 3 h 20 min
20.50 Lenkin, suihkun ja iltapalan jälkeen takaisin koneen äärelle
23.00 Kirjan kanssa sänkyyn, unta odotellessa (luultavasti klo 00-01.00 asti - ja aamu alkaa taas kuuden pintaan)
Jepjep.

3 kommenttia:

  1. Aaaapuaaa... kauheesti liikuntaa yhdelle päivälle, ei ihme että paino tippuu!!

    VastaaPoista
  2. ensivaikutelma suorastaan huutaa penikkatautia, yöhikoilua ja ylirasitusta, ainakin jos tosissaan juoksit 3 tuntia ja teet noin säännöllisesti. itse muistan omilta treenaan-muuten-12-tuntia-viikossa-ajoiltani tuon aikaisen aamuheräämisen. ja sen silmittömän nälän. omalla kohdalla lakkasin lopulta yrittämästä tappaa työstressiä ja -ahdistusta juoksemalla ja vaihdoin duunipaikkaa. ainakin jos liikunnan ainoa tarkoitus on hiljentää ne päänsisäiset äänet, miettisin vähäsen, mielellään jätskitonkan tai vaikka vodkapullon ääressä. mutta näppärästi häivyttääkseni koko pointtini, toki saa juosta, jos siltä oikeasti tuntuu.
    terv. hiukan huolestunut täti-tiiti

    VastaaPoista
  3. Mikaela, täytyy tässä "puolustella", että jokainen päivä ei sentäs ole yhtä paha. Ehkä aika extremeliikuntapäivä tämä. Sitä paitsi, arkipäivinä olen ensin töissä 9-10 tuntia, ja jatkan vielä kotitoimistolla 2-3 h illalla, jolloin liikuntaan jää aikaa "vain" 1-1,5h.

    täti-tiiti, feedback noted, ja jälleen kerran naulan kantaan. Liikun, jotta lopettaisin ajattelun, mutta homma ei toimi näin, joten liikun hieman lisää. Toinen vaihtoehto on syödä itsensä sohvanpohjalle, aloittaa jokin rikollinen toiminta jännityksen hankkimismielessä tai antaa aivojen rappeutua narikassa (=stop caring).

    Valoa on näkyvissä, koska muutosten ja kulissin takaisten sähellysten loppumispäivämäärä on varmistunut. Auki jää edelleen se, olenko siihen mennessä juossut/pumpannut itseni hengiltä.

    VastaaPoista