On se ihme, miten saamaton voi olla. Tai kai siihen olisi pitänyt jo 30+ vuoden syvällä kokemuksen rintaäänellä tottua, mutta kun ei. No, privarintamalla tapahtunutta:
(yes, I like lists)
- olen kutonut yhden liivin ja toisen puolislipoverihässäkän. Näistä väärän kokoisia ovat - you guessed it - yksi liivi ja yksi puolislipoverihässäkkä.
Aloitin tänään Puro-langasta, jota jokainen itseään kunnioittava wanna-be-käsityöläinen tuntuu tällä haavaa työstävän, toisen slipoverin.
Annan siis slipoveriminälleni uuden mahdollisuuden. Voin sitten mennä vaikkapa sen kanssa töihin ja odottaa, keksiikö joku sanoa "ottaa slipoverin pois...". Luultavasti ei keksi.
- olen onnistunut hukkaamaan autoni ja kaiken mukana kulkeneen maallisen omaisuuteni viikonloppureissulla Päijät-Hämeessä. Don´t ask.
- olen erittäin onnistuneesti vältellyt kaikenlaista siivoukseen, vaatteiden huoltoon ja kodinhoitoon liittyviä toimia useamman viikon.
Conclusion: tarvitsen vaimon.
Tai äidin.
Mutta epäilen, että vaimo kävisi viime kädessä vähemmän hermoille.
(Note to self: katsele L-koodia useammin. )
- olen harrastanut liikuntaa niin, että olen telonut varpaani 2 kertaa uintitreeneissä, selkäni pariksi päiväksi yli-innokkaan pump-tunnin jälkeen ja hankkinut komean kokoelman rakkoja jalkoihin sisäänajaessani uusia sisäliikkakenkiä (huom! tosinaiset eivät käytä pienempiä kenkiä kuin 42)
- olen keksinyt monia tekosyitä täydentää vaatekaappiani uusilla liikuntavermeillä.
Kyllä, tarvitsen uudet tuulen-, veden-, rännän- ja tsunaminkestävät ulkoliikuntahousut siltä varalta, että eksyn joskus ulos pimeällä (oikeasti ulkoliikuntakauteni on huhtikuusta syyskuuhun).
Ja uuden kivan värisen pipon, joka sopii ulkoilutoppatakkiin (jota en myöskään käytä ennen huhtikuuta, jolloin se on liian kuuma ja joudun ostamaan uuden).
- olen myös pudottanut lisää painoa. Helmikuun alusta tällä haavaa -31.6 kg.
Ja olenko tyytyväinen? En tietenkään!
Huumaava itsekritiikki ja ikuinen ylisuorittaminen kunniaan!
Viimeisen 6 viikon aikana vaaka ei ole liikahtanut mihinkään, mikä saa aikaan lähes epätoivoista liikuntahässäköintiä (in a GoGo near you) sekä enkelitjademonitmaista itsekieltäytymistä ruokien suhteen.
Personal trainer, where art thou?
Gaaddämit.
kolkytykspistekuus kiloa? jumankekka! ei mulla muuta :)
VastaaPoista31,6kg?? (täällä selvästi kaikuu... ) Tsiisus. Mutta onneks olkoon. Pystytkö heittää jotain tavoitepainoa mihin olisit tyytyväinen, tuntuu vain niin hurjalta tuo pudotus et jos vielä lisää hingut (tämän iloisen mielikuvan meille tarjosi internet: pelkästään blogejasi seuranneena olen kuvitellut sut jo lähtöön normaalipainoon... ) Mutta menestystä, ja kerro heti jos/kun saat perstrainerin. Mäkin tahdon.
VastaaPoistaJooh, tuo lukema kertonee ehkä enemmän lähtötilanteesta kuin mistään muusta. Mutta sinällään olen ihan yhtä kärttyisä kommentoiva itseni kuin aina ennenkin :)
VastaaPoistaMutta kiitos vaan.
Yeees!
VastaaPoistaLöysin blogisi erään toisen blogin puolelta. Sun kirjoitustyyli vetoaa muhun. Taidampa liittyä lukijaksi! :)